MAOL Etelä-Karjala ry

Työpajat ja luennot lauantaina

9.15-10.30 Avajaiset ja avajaisluento: Yliopisto muutoksessa

Yliopistokenttä on viime vuodet elänyt melkoisessa turbulenssissa. Olomuoto on muuttunut,

toimintapuitteet ovat muuttuneet ja tavoitteet ovat muuttuneet ja edelleen muuttumassa.

Esityksessä arvioidaan muutosta ja sen seurannaisvaikutuksia Lappeenrannan teknillisen

yliopiston näkökulmasta.

Ilkka Pöyhönen, TkT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MATEMATIIKKA

10.45-11.30 Matemaattinen mallintaminen

Matematiikkaa sovelletaan myös monissa käytännön kannalta tärkeissä tehtävissä kuten sään ennustamisessa, metsien puuston mittaamisessa ja jopa myrskytuhojen vähentämisessä.

Tuomo Kauranne, FT, dosentti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

 
11.45-12.30 Matematiikka ja laskennallinen teknologia kehityksen välineenä

Matematiikan, eri tieteiden ja elinkeinoelämän yhteyksistä ja matematiikan sovelluksista. Laskennallisten menetelmien roolista kehitystyössä. Mallinnus ja ongelmanratkaisu opetuksen innoittajana.

Matti Heiliö, FT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

13.45-14.30 Hyvät, heikot ja ilkeät -tasotestauksen satoa AMK:ssa

Esitys käsittelee tekniikan aloittavien opiskelijoiden matemaattista osaamista.

Päivi Porras, FL, Saimaan AMK

 
14.45-15.30 Tietokonepeleistä roskapostin suodatukseen - Miksi tietotekniikassa tarvitaan
matematiikkaa?

Monet tietotekniikan sovellusalueet tietokone- peleistä roskapostin suodatukseen ja kuvankäsittelystä
älykkäisiin robotteihin vaativat matematiikan ja matemaattisen mallinnuksen taitoja. Luento pyrkii
esimerkkien kautta antamaan virikkeitä ja näkemystä tietotekniikan ja matematiikan suhteesta.

Ville Kyrki, TkT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

FYSIIKKA

 
10.45-11.30 Säteilyn haittavaikutukset

Miten ionisoiva säteily vaikuttaa ihmisen terveyteen?

Wendla Paile, LL, Säteilyturvakeskus

 
12.45-13.30 Sähköenergiaa tuulesta

Esityksessä tarkastellaan tuuliolosuhteiden mallinnusta, tuuliturbiiniteknologiaa sekä tuulivoimaloiden
integroimista sähköenergiajärjestelmiin. Lisäksi luodaan katsaus tuulienergian asemaan ja kehitysnäkymiin eri maissa.

Olli Pyrhönen, TkT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

13.45-14.30 Sähkötekniikan rooli teollisuuden energiatehokkuuden parantamisessa

Luento käsittelee seuraavia asioita: Sähköenergian kulutus teollisuudessa ja sen jakaantuminen, energiatehokkuus ja sen mittaaminen, energiatehokkuuden parantaminen sulautetun älyn ja sähkötekniikan hyödyntämiseen pohjautuvien menetelmien avulla.

Jero Ahola, TkT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

14.45-15.30 Ydinvoimatilanteen heijastuminen alan opetukseen

Mika Pikkarainen, FM, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

KEMIA

 
10.45-11.30 Öljy

Raakaöljyä on käytetty yli 150 vuotta ja sen merkitys on kasvanut jatkuvasti, mutta mikä on öljyn merkitys tulevaisuudessa? Voimmeko kasvattaa öljyntuotantoa edelleen ja jos emme voi, pysytäänkö öljy korvaamaan vaihtoehtoisilla energioilla?

Kimmo Klemola, TkT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

 
12.45-13.30 Kemian vuosi 2011: Kemia - osa hyvää elämää

YK ja UNESCO ovat nimenneet vuoden 2011 kansainväliseksi kemian vuodeksi. Teemana on Kemia
- osa hyvää elämää. Vuoden aikana tuodaan esille kemian saavutuksia ja niiden merkitystä elinympäristömme kehittymiselle. Erityisesti suomalainen osaaminen: tutkimus, innovaatiot sekä asiantuntijat erilaisissa tehtävissä ovat keskeisessä roolissa. Esityksessä esitellään myös vinkkejä kouluopetukseen.

Maija Aksela, FT, Helsingin yliopisto

 
13.45-14.30 Akut - teoriaa ja käytäntöä

Kannettavan elektroniikan yleistymisen takia akkukehitykseen on viime vuosikymmeninä satsattu resursseja. Nyt akut ovat niin hyviä, että sähköautotkin alkavat yleistyä, vai ovatko?

Kai Vuorilehto, TkT, Teknillinen korkeakoulu

Jäte vai resurssi? Yhdyskuntajätteet sisältävät merkittävästi energiaa, josta puolet on uusiutuvaa. Jätteiden energiahyötykäytössä korostuu kemian osaaminen

Pasi Vainikka, DI, VTT

TYÖPAJA 1

10.45-11.30 TI-Inspire -teknologia lukioon

TI-Nspire -teknologia matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tueksi. Yo-kirjoituksissa
sallittu kämmenlaite ja tietokoneohjelmisto sisältävät tarvittavat työkalut funktioiden,
dynaamisen geometrian, todennäköisyys- ja tilastolaskennan käsitteiden tutkimiseen. Tule ja
tutustu!

Markku Parkkonen, Laskentaväline Oy

11.45-12.30 Geogebra yläkoulun matematiikassa

Geogebra on ilmainen dynaamisen geometrian ohjelma. Käymme läpi ideoita, miten sitä voidaan
hyödyntää yläkoulun matematiikassa.

Hannu Mäkiö, fil.lis., Joensuun normaalikoulu

13.45-14.30 TI-Inspire -teknologia lukioon

TI-Nspire -teknologia matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tueksi. Yo-kirjoituksissa
sallittu kämmenlaite ja tietokoneohjelmisto sisältävät tarvittavat työkalut funktioiden,
dynaamisen geometrian, todennäköisyys- ja tilastolaskennan käsitteiden tutkimiseen. Tule ja
tutustu!

Markku Parkkonen, Laskentaväline Oy

14.45-15.30 Vernier-mittausjärjestelmät peruskouluun ja lukioon

Vernier Labquest -tiedonkeräimen ympärille voidaan rakentaa helppokäyttöinen, kestävä ja monipuolinen mittauspiste peruskoulun ja lukion luonnontieteiden oppilastöihin. Työpajassa
kokeiltavana myös uusia Vernier -tuotteita.

Markku Parkkonen, Laskentaväline Oy

TYÖPAJA 2

 
10.45-11.30 Matematiikan taito ja vaikeus

Matematiikan taito on kumulatiivinen hierarkia. Tällöin myös matematiikan vaikeus kumuloituu.
Työpajassa käsitellään MA-taidon ja vaikeuden määrittelyä, mallintamista ja mittaamista.

Airi Taipale, KT

13.45-14.30 Matematiikan taito ja vaikeus

Matematiikan taito on kumulatiivinen hierarkia. Tällöin myös matematiikan vaikeus kumuloituu.
Työpajassa käsitellään MA-taidon ja vaikeuden määrittelyä, mallintamista ja mittaamista.

Airi Taipale, KT

14.45-15.30 Geogebra lukion matematiikassa

Geogebra on ilmainen dynaamisen geometrian ohjelma. Käymme läpi ideoita, miten sitä voidaan
hyödyntää lukion matematiikassa.

Hannu Mäkiö, fil.lis., Joensuun normaalikoulu

TYÖPAJA 3

10.45-11.30 Uusiutuva energia ja tutkiva oppiminen: Tulevaisuuden auto

Kokeellisessa työpajassa tutustutaan vetyyn energialähteenä ja tutkivaan oppimiseen työtapana.

Marja Happonen, FM, Helsingin yliopisto

Antti Pohjola, FM, Helsingin yliopisto

11.45-12.30 Moderniteknologia kokeellisessa kemian opetuksessa

Työpajassa tutustutaan moderniin mittausautomaatioon ja sen käyttöön kemian opetuksessa.
Laitteet: Vernierin kaasukromatografi ja spektrofotometri.

Marja Happonen, FM, Helsingin yliopisto

Antti Pohjola, FM, Helsingin yliopisto

13.45-14.30 Uusiutuva energia ja tutkiva oppiminen: Tulevaisuuden auto

Kokeellisessa työpajassa tutustutaan vetyyn energialähteenä ja tutkivaan oppimiseen työtapana.

Marja Happonen, FM, Helsingin yliopisto

Antti Pohjola, FM, Helsingin yliopisto

14.45-15.30 Moderniteknologia kokeellisessa kemian opetuksessa

Työpajassa tutustutaan moderniin mittausautomaatioon ja sen käyttöön kemian opetuksessa.
Laitteet: Vernierin kaasukromatografi ja spektrofotometri.

Marja Happonen, FM, Helsingin yliopisto

Antti Pohjola, FM, Helsingin yliopisto

9.00-15.30 Laskennalliset tieteet ja työelämä

Työpajassa sovelletaan sopivia lukiomatematiikan oppikokonaisuuksia kiinnostaviin käytännön ongelmiin tieteessä ja teollisuudessa. Työskentelyssä käytetään Matlab/Octave -ohjelmistoa ja käydään läpi esimerkkitehtäviä, joita voi käyttää hyväksi opetuksessa myöhemmin. Työpaja on auki lauantaina koko päivän, joten voit poiketa käymään milloin vain!

Ville Manninen, DI, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Miika Tolonen, DI, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Tiedustelut

Projektipäällikkö ja ohjelmavastaava Tytti Kiiski, puh. 040 592 8545, email tytti.kiiski@opettaja.fi

Järjestely- ja näyttelyvastaava Heikki Nieminen, puh. 050 532 7102, email heikki.nieminen@opettaja.fi

Koulutusmateriaalit Ari Nieminen, puh. 050 358 1735, email ari.nieminen@edusaimaa.fi